Déjà vu

Ohops. Enpä arvannu vuosi sitten, että oisin tähän aikaan taas tässä tilanteessa. Vuosi sitten täyttelin Kanadan työlupahakemuksia ja niin kun tännekin agreani purin, niin meni hermo aika monta kertaa sen prosessin aikana. Sillon ei asiat sujunu kovinkaan helposti kun piti selvittää niin monta juttua ennen lähtöä ja käydä lääkärintarkastuksessa Helsingissä, että sain paperit kuntoon. Asioiden järkkäämisessä ja papereiden kanssa säätäessä meni ainakin se kolme kuukautta ja stressikäyrä hipoi jaksamisen rajoja ja kävin aika lähellä mielenterveyden viimeistenkin rippeiden menettämistä :D (hyvähän se on jälkikäteen naureskella, mutta sillon oli oikeasti paska syksy. Piste.)

Lukiossa haaveilin muuttavani tyyliin jonnekin Hawaijille ja tekeväni jotain hanttihommia päivät ja chillailevani illat biitsillä. Se sitten vähän jäi kun tuli tuo yksi kaksilahkeinen kuvioihin mukaan, mutta suoraan sanottuna ei harmita yhtään. Mutta niin, nyt ois siis taas lähtö edessä, koska ei vaan voi käyttää tätä tilaisuutta käyttämättä. En vieläkään pysty oikein uskomaan sitä ja todennäkösesti uskon sen vasta sitten kun oon lentokoneessa matkalla :D 

Viisumihakemukset on tehty ja viisumi tuli huippunopeasti! Meni siis onneksi ne järjestelyt niin paljon helpommin kuin nyt. Saa nähdä miten käy, kun nyt reissun kesto on piiiikkasen pidempi ja pitää oikeasti roudata/myydä/antaa/levittää kavereille ja porukoille melkein kaikki kamat.

http://www.petrasol.fi/data/kuvat/big/maapallo-1.jpg

Noin vuoden reissu tiedossa ja nyt mennäänkin siis todella kauas. Jo nyt mietin, miten selviän ilman perhettä ja ystäviä tuollaisen ajan, mutta onneksi saan sen tärkeimmän ihmisen mukaan jakamaan kokemuksia ja elämään elämää :)<3

Maaliskuussa ois tarkotus lähteä ja ostaa pelkkä menolippu, koska ainakaan vielä ei pysty ostamaan paluulippua esim. vuoden 2014 alkupuolelle, koska lentoaikatauluja ei löydy niin pitkälle. Eli koulusta paperit kouraan ja menoks!! ;)

Ei se voi olla väärin, lähtee maailman ääriin...

Hups, melkein kuukausi edellisestä postauksesta. Seliseli, arki vei taas, mutta eipä Lefkasin jälkeen ole ollut oikein mitään mistä kirjoittaa. Koulu alkaa olla ihan loppusuoralla, pari viimeistä kurssia jäljellä ja sitten pitäis iskeytyy käteen fysioterapeutin paperit, jaiks!

Tämän hetkisestä tilanteesta voin sanoa vielä sen verran, että jos suunnitelmat toteutuu, niin tämä biisi kuvaa aika osuvasti tilannetta:

http://www.youtube.com/watch?v=Exxj6JjeuBg 

Asiat on tällä hetkellä vielä hyvinkin vasta suunnitteluasteella, mutta voi olla, että ensi vuodesta tulee aika loistava. Jos se toteutuu, niin todennäköisesti blogi herää reissaamisen osalta taas henkiin! Katsotaan, katsotaan... ;)