Uudet maisemat ja uudet kuviot!

G'Day mates!! Tässä vaiheessa voisin varmaan jo sanoa, että long time no seen. Nettiyhteydet on edelleen aika huonot, mutta puhelimen data sentään toimii jotenkin.  Taisin Darwinissa ollessa kirjoittaa tänne noinkin monesti kuin yhden kerran, vaikka oltiin siellä pari kuukautta, hiphei ja hupsista. Maisemat on siis taas vaihtunu ja vähän seikkailtu matkan varrella. Darwinista ei oikein löytyny töitä ja kun pätkä/osa-aikahommilla ei hirmusesti tienaa, niin siinäpä onkin jo tarpeeksi syytä jatkaa matkaa.

Tällä hetkellä ollaankin siis Broomessa, joka on ihan mukava pikkukaupunki. Vasta Broomeen tullessa, 4, 5 kuukauden reissaamisen jälkeen päästiin/jouduttiin kokemaan hostellielämä. Jotenkin ollaan vaan aina vältetty hostellit, vaikka ne on tosi hyviä paikkoja tavata uusia ihmisiä ja tutustua muihin reissaajiin.

Mie olin valmistunu ettimään töitä aika kovasti, koska työpaikat on niin kiven alla täälläkin, mutta sattu hyvä tuuri ja sain kokopäivätyön ilman ensimmäistäkään hakemuksen jättämistä!! Olin maanantaina tekemässä aamupalaa hostellin keittiöllä kun joku ranskalainen tyttö tuli koputtamaan olkapäätä ja kysyi haluanko töitä. Pihalla seiso yks mies, joka etti toimistotyöntekijää ja siellähän mie nyt nakotan ma-pe klo 9-17 :D (en kyllä jaksais olla koko eläämu töissä toimistolla. Ysistä viiteen on ehkä se paskin päivätyöaika miulle, koska heräisin mieluummin aamulla aiemmin ja oid töiden jälkeen aikaa enemmän. Täällä laskee aurinko jo puol 6 nii eipä tarttee sitten paljoo nähdä aurinkoa viikolla. Mutta ei pidä valittaa, onpahan töitä:)) se tyttö ois voinu hakee kenet tahansa, mutta mie olin lähin ja tuurilla olin just siinä! Työpaikkana on siis tilitoimisto, mie vastaan puhelimeen ja sovin tapaamisia ja soittelen ite joka paikkaan. Jotenkin tosi omituista, että sain sen paikan, koska eihän miulla oo mitään kokemusta toimistotyöstä, eikä miulla ollu hajuakaan miten esim. veronpalautusasiat tapahtuu Australiassa, hyvä kun tajuan mitään mistään verojutuista kotumaassakaan :D Monet on ihmetelly miten sain tälläisen homman kun niin  moni ois mieluummin toimistolla kun esim. kuuraamassa hostellien vessoja. Eli vaikka välillä onkin tylsää niin ehkä pitää olla vaan ilonen, että sai tämmösen paikan! Hyvää harjotusta kielitaidolle ainakin ja muutenkin uutta työkokemusta. Pitäis olla useamman kuukauden homma, eli nytpä sit ollaan täällä jonkun aikaa :D mietittiin jo, että menee hankalaksi jos ei saa töitä, koska etelämmässä on tosi kylmää, yöllä paria astetta niin ei ois kiva telttailla semmosissa keleissä. Pari yötä ennen Broomea oli jo tosi viileitä kun paleli yöllä vaikka oli pitkät housut ja paita + silkkimakuupussi + makuupussi.Täällä Broomessa on muutenkin viileämpää kun Darwinissa, mutta päivällä on vielä kivan lämpöstä. Tässä on vieressä semmonen maailmankuulu ranta nimeltä cable beach ja siellä menee joka ilta pitkin rantaa parikymmentä kamelia, joiden selässä turistit istuu ja kattoo auringonlaskua. Rannalle pääsee myös ajamaan autolla ja ja jotkut illat meneekin siellä auton vieressä istuen, parin kaljan kanssa auringonlaskua katsoen :DJari etsii töitä, sillä ei vieläkään oo oikein työmotivaatiota, mutta miun palkalla päästään jo hyvin eteenpäin ilman että tarttee tuhlata matkakassaa.

Eilen vaihdettiin hostellia, koska eka hostelli oli aika hintava siihen nähden, että millanen läävä se suoraan sanottuna on. Eli jos joku mahdollisesti etsii hostellia Broomesta niin elä nyt hyvä immeinen mene Cable Beach Backpackers-nimiseen paikkaan, vaan valkkaa Beaches of Broome! Ollaan nyt siis jälkimmäisessä, joka on tosi siisti ja hintaan kuuluu sellanen simppeli aamupala. Ja parasta on se, että tää on vielä halvempi kun eka hostelli (nojoo, mutta 2 $/viikko halvempi, mutta silti :D). Jouduttiin menemään eri huoneisiin kun ei ollu tilaa samassa, mutta eipä se haittaa. Jari ei ainakaan valita kun se nukkuu kuuden hengen huoneessa ja se on ainoa mies siellä.. :D

Mutta siinäpä jotain kuulumisia, nyt mie jatkan sunnuntain viettoa vapaapäivän merkeissä ja jatkan auringonottoa uima-altaalla ;) Kerta viikolla ei oo aikaa olla valosaan aikaan ulkona, niin asia pitää korjata perusteellisesti vapaapäivinä!

Loppuun vielä muutama kuva, jos vaan puhelin suostuu ne laittamaan tänne:

Kemeleitä!!

Auringonlaskua Darwinissa :)

Pikkulisko!

Yritän nyt päivittää blogia aiempaa useammin, kiitos vaan kärsivällisille vakkarilukijoille kun ootte jaksanu käydä tsekkaamassa blogia, vaikka meininki on ollu hiljasta kun huopatossutehtaalla :) ja laittakaahan kommenttia, mistä haluatte kuulla juttuja lisää ja muutenkin kommenttiboksissa on aina tilaa :) Ciao!

Meillä mitään nettiä ole!

Hellou!

Kuten otsikko kertoo, niin wifin pääsymahdollisuudet on tällä hetkellä ainoastaan mäkkäreissä ym. pikaruokapaikoissa tai sitten kirjastossa, jonne tultiin nyt pyörähtämään. Puhelimella en jaksa näpyttää blogia, joten päivitykset on sen takia jääny tosi vähäisiksi.

Pikakelaus nykyhetkeen: lähdettiin siis Jarin kanssa ajelemaan Cairnsista kohti Darwinia muistaakseni 18.5. Matkaa sellaset n. 2 800 km. Meillä meni pikkasen alle viikko kun päästiin tänne ja matka sisälsi paaaaljoooon pitkiä teitä, kengurunraatoja, kuivaa maastoa, pussipastaa ja kärpäsiä, mutta selvittiin! :D Suunnitelmana oli, että mennään vaikka ekaksi viikoksi Darwinissa hostelliin ja etitään sitten töitä. Ainooks ongelmaks muodostu vaan se, että melkein kaikki hostellit oli täynnä! Yhessä paikassa ois ollu tilaa, mutta käännyttiin aika äkkiä ovelta karkuun kun kuultiin, että monen hengen huoneissa majoitus maksaa 36 $ per perse! Siis yhteensä 72$ yöltä meiltä molemmilta, ei mitään järkeä.. Tiedettiin kyllä että Darwinissa on kalliimpaa kun itärannikolla, mutta ihan tuollasiin ei varauduttu. Siitäpä sitten alettiinkin selailemaan Gumtreeta (vähän niinku tori.fi Suomessa) ja soiteltiin eri asunnoista. Käytiin ensin kattomassa yhtä, mutta joooostain syystä ei jääty sinne. Numero, joka gumtreessa oli, oli naisen, joka vuokraa serkkunsa kämppää. No, heti parkkipaikalla tää nainen alkaa selittämään, että "naapureille sanotte sitten, että ootte mun serkun sukulaisia. Naapurit tulee kateelliseksi, jos ne kuulee, että meillä on vuokratuloja, niin ne aina tulee". Öh, anteeks mitä?? Mentiin kämppään sisälle ja vastaan tallustelee talon asukas, tämän naisen serkku. Tässä vaiheessa rupes vähän jo hälytyskellot kilisemään, koska molemmat immeiset oli suoraan sanottuna juoppoja. Uskaltauduttiin kuitenkin kiipeämään yläkertaan, jossa vuokrahuone sijaitsi. Tähän mennessä muodostuneet "odotukset" täytty aika mukavasti: pikkunen, kuppanen koppihan se oli ja yhteinen kylppäri oli ihan törkeän huonossa kunnossa ja likainen. Kovasti ne koitti sitä markkinoida, mutta käveltiin vaan aika jähmeet hymyt naamalla pois ja sanottiin soittavamme, jos otetaan kämppä.

Siinä vaiheessa kello tais olla jotain 4 ja hiljalleen alko kolkutella kalloon tieto, että kohta pitäis oikeesti löytää majapaikka, koska pimeä tulee parin tunnin päästä. Soitettiin sitten vielä muutamista paikoista ja viimein päästiin kattomaan toista huonetta. Huone sijaitsi samalla alueella kun juoppojen asunto, mutta aivan eri puolella. Siellä vastaan tuli ihanan rauhallinen ja seesteinen omakotitaloalue aivan meren ja puistojen vieressä. Vastaan tuli myös lepposa ja mukava nainen, joka sanoi, että joku muukin on tulossa kattomaan huonetta, mutta ilmottaa huomenna, miten käy. Itse huone oli mukavan kokoinen, laattalattiallinen (jes, ei kokolattiamattoa!!) ja oma kylppäri. Harvinaisen luksusta siis!! Siitäpä lähdettiin metsästämään leirintäaluetta siksi yöksi peukut pystyssä, että saadaan kämppä ja fiilis oli lähinnä tämmönen: ah ihanaa, taas pääsee telttaan, JEIJ!!! :D Onneks löydettiin yksi, jonne sai mennä kuuden jälkeenkin (täällä siis suurinosa leirintäpaikoista menee kiinni kuudelta, ja tottakai me oltiin ensimmäisen vastaantulevan leirintäalueen ovella klo 18.05).

Seuraava päivä haahuiltiin kaupungilla, kunnes saatiin puhelinsoitto. Me saatiin se kämppä!! Ekat päivät tuntu ihan unelmalta, koska asunnon sijainti on ihanamahtavaloistavaaaaa! :) Vieläkään ei kyllä voi oikein uskoa asuvansa niin ihanalla paikalla, vaikka kaksi viikkoa ollaan jo majoituttu siellä. Ah, living the dream.. <3

Nytpä lopetan turinat, koska nettiaika alkaa loppumaan. See you guys!

Brömbrööm, reissu Brisbanesta pohjoisen lämpöön!

Wiiiihaaaa, no nyt on pikkunen road trip takana! Lähdettiin 23.4. etenemään hiljalleen kohti pohjoista. Reissu alkoi siis Brisbanesta ja päämääränä Cairns. Edettiin ihan fiiliksen mukaan, eikä meillä ollut mikäänlaista aikataulua, niin oli mukava reissata. Napattiin Eight Mile Plainsista pari oululaista matkaan, pakattiin Challenger ja kattoboksi täyteen tavaraa ja matka alkoi.

Ekana pysäkkinä taisi olla Sunshine Coast, Moolooba ja Noosa. Käytiin tsekkaamassa biitsit ja fiilisteltiin meininkiä. En millään muista enää, mikä kuva on miltäkin rannalta kun niitä oli PALJON, mutta samapa tuo :D

 Ensimmäisenä yötä leiriydyttiin Elanda Pointiin ja sinne mennessä taisi ensimmäisen kerran meidän rakas navigaattori aiheuttaa pieniä vihanpurkauksia ja turhautumista. Kun naviin laittoi määränpääksi elanda pointin, niin ensimmäisenä näyttöön pälähtää "määränpääsi on päällystämättömällä tiellä". Joo no eipä siinä mitään, ajateltiin ettei siellä kuitenkaan välttämättä oo päällystettyjä teitä, mennään nyt kuitenkin. Ajeltiin pari kertaa harhaan ja meinas hikeä pukata pintaan kun pimeä rupes tulemaan, eikä leiripaikkaa löytyny.. Oli niissä eksymisissä yksi hyvä puoli: näin ekaa kertaa kenguruja! Pikkunen kengulauma vissiin säikähti autoa kun pysähdyttiin hetkeksi miettimään, että minnehän sitä pitäisi ajaa. Yksi riemuidiootti (minä), hymyilin vaan onnellisena ja ääni jossain ihan liian korkeella kimitän että "kattokaa kenguruja!! kengurujaaa!!" :D Sitten kun lopullisesti meni hermo navigaattoriin niin kysyttiin paikalliselta (joka muuten ei meinannu uskaltaa ajaa meidän ohi kun pysähdyttiin ja mentiin seisomaan keskelle tietä), ja lopulta löydettiin oikeaan paikkaan. 

Paikka oli sinällään ihan jees; lämpimät suihkut ja suht siistit kylppärit ja järvenrantamaisema. Ensimmäisinä inhottavina asioina nousikin sitten pinnalle hyttyset ja se pimeys. Pimeää tulee jo joskus kuuden aikaan ja se niin mukavan näkönen järvi ei sittenkään ehkä ollut niin hyvä valinta, koska niitä hyttysiä oli ihan tuhottomasti! Reissukavereiden teltta oli ehkä minuutin verran auki ja sinnehän oli jo ehtinyt valehtelematta varmaan 100 sääskeä. Kiva. Me päätettiin nukkua yö autossa ja oli muuten huonoiten nukuttu yö koko reissun aikana. Auton penkit saa kyllä heitettyä kunnolla vaakatasoon, mutta takakontin rengaskotelot tekee takatilasta aika pirun ahtaan, eikä se ilmapatjakaan ehkä oo mikään miellyttävin alusta nukkua. Siihen vielä päälle parikymmentä itikkaa (on muuten auton kattopäällyste kivan pilkullinen nyt) ja ihan liikkumaton ja kostea ilma. Äääää. No, pääasia että selvittiin. Aamulla suunnattiinkin sitten jo eteenpäin kohti Rainbow Beachia.

Illasta mentiin Inskip Pointiin, koska seuraavana aamuna oli tarkotus lähteä Fraser Islandille. Kello oli jotain viisi iltapäivällä kun mentiin sinne ja kyseltiin siellä olijoilta, että mites täällä tapahtuu tuo telttapaikan maksu. Ensimmäinen pappa keneltä kysyttiin niin sano vaan, että maksu pitäis tehdä Rainbow Beachilla, mutta jos lähdette aamulla aikasin niin kukaan ei kysele mitään maksuja ja lisäsi perään "no worries mate!!". Aateltiin kysyä sitten vielä joltain toiseltakin, että mitä mieltä ne on. Sieltä tuli sama vastaus, ja taas se jo nyt tämän Australian reissun iskulauseeksi muodostunut "no worries!!". Jäätiin siis sinne, pistettiin leiri pystyyn ja ruvettiin tekemään ah-niin-maittavia 10 minuutin pikapastoja iltaruoaksi. Mukava paikka oli, isona plussana hyttysten vähyys. Aamullapa herättiin joskus kuuden aikoihin ja pakattiin kamat autoon ja eiku Rainbow Beachille suihkuun ja ostamaan lippuja Fraser Islandin lauttaan!

Fraser Island on maailman suurin hiekkapohjainen saari. Miun käsittääkseni se tarkottaa siis sitä, että koko pohja on hiekkaa. Sinne ei vissiin saa edes mennä ihan "normiautolla" eli pitää olla nelikko (syy tähän selvisi aika äkkiä kun päästiin itse saarelle). Saaren sisällä oli jopa makeavetisiä järviä, vaauuu :D Suht hintavaa touhua oli päästä Fraserille, koska meno-paluu-lauttamaksu ois ollu 100$, mutta koska me ei haluttu tulla enää Rainbow Beachille takasin, niin jouduttiin ostamaan pelkkä menolippu ensin. Lauttalipun lisäksi piti ostaa camping-lupa ja autolle biitsilläajoluvat, jotka oli yhteensä n. 60$. Lautalla hoksattiin, että hupsista, varmaan pitäis auton rengaspaineita pikkasen alentaa, että pääsee ajamaan paremmin pehmeemmällä alustalla. Jari alottikin sitten sen homman jo lautalla, vaikka eihän meillä mitään rengaspainemittaria ollut :D Mututuntumalla vaan! Poistuttiin lautalta ensimmäisten joukossa ja niinhän siinä sitten kävi, että jouduttiin ekana ajamaan rannalta tielle. Voitte varmaan kuvitella, mitä hiekalle käy, kun useempi auto ajaa suunnilleen samoista kohdista joka päivä. Jep, hirmuset urathan siellä oli. Frasieria mainostettiin niin, että siellä kannatais ajaa vaan sellaset kuskit, jotka on tottunu ajamaan hiekalla. Heheh, eihän Jari millään hiekalla oo aiemmin ajanu, mutta hyvin selvittiin :D Ajeltiin sitten saaren varmaan ainoalle huoltoasemalle ja saatiin rengaspaineet lasketettua oikeisiin lukemiin. Sittenpä se itse ralli alkokin.. No, annan taas kuvien kertoa enemmän:

 Eli paljon mutkaisia ja huonossa kunnossa olevia, kapeita teitä, merta, biitsejä, biitsillä ajelua ja aurinkoa. Nams. Jari oli ihan loistava kuski, enkä ois ikinä uskonu että meidän ns. citymaasturi selviäis koko reissusta :D Enimmäkseen siellä näki ihan kunnon maavaralla varustettuja nelikkomaastureita, joten välillä oli vähän orpo olo meidän Challengerin kanssa siellä :D Mutta hyvin selvittiin, kiitos kuskille!

Joka paikassa saarta oli varoituksia dingoista, koska niitä liikkuu siellä luonnossa aika paljon. Samalla kun käytiin huoltiksella tyhjentämässä renkaita, niin ostettiin paluulippu seuraavan päivän lauttaan (sinne meni taas kivat 90$, auuuts..) ja myyjä sanoi, että parina edellisenä päivänä "dingot oli ollu vähän aggressiivisia rannalla". Hehee, kivakiva, eiku leiri pystyyn vaan ja tottakai biitsin viereen! Ajeltiin siis päivä ympäriinsä, käytiin uimassa järvillä ja lopulta pystytettiin leiri ihan biitsin lähelle. Istuttiin siinä iltaa ihan normaalisti nuotion äärellä, kun yhtäkkiä reissukaveri kiljaisee "DINGO!!". Eka ajatus oli vaan "no hehheh, niin varmaan, hyvä vitsi" kunnes näin ite sen otuksen jolkottelevat tietä pitkin kiiluvin silmin suoraan meidän leiriä päin. Kappas vaan kun unohtu kaikki ohjeet siitä, miten pitää käyttäytyä kun kohtaa dingon. Pitäisi pysyä paikallaan ja poistua rauhallisesti poispäin, mutta me tytöthän juostiin heti samalla sekunnilla autoon hiekat pölisten (en edelleenkään tajua, miten onnistuin pääsemään autoon, etupenkille kuskin paikalle, kun siinä penkillä oli vielä Jarin täysi rinkka. Kummallisesti kiire saa aikaan mahdottomuuksia.. :D). Jari jäi (hulluna miun mielestä) ulos ja näytti vaan lampulla dingoa silmiin, ja dingohan väisti kiltisti. Dingot hakee vaan ruokaa, joten sen takia saarella pitää olla tosi tarkkana ruoantähteiden ja roskien suhteen, ettei vaan jätä mitään leirin ympärille. Myöhemmin illasta tuli aina silloin tällöin dingoja kattelemaan meitä, eikä sen ensimmäisen jälkeen enää tullut vastaavia paniikkikohtauksia ainakaan miulle :D Arkojahan ne on, mutta kaikki menee hyvin kun ei tee mitään uhituksia niitä kohtaan. Aamulla kun herättiin joskus auringonnousun aikaan, niin huomattiin, että ainakin yksi dingo oli kiertänyt ihan meidän teltan vierestä. Ei siinä mitään, mutta kun mie heräsin yöllä yhteen aikaan ja jotenkin vaistosin, että jokin on lähellä. Se oli sitten vissiin se dingo vaan siellä ihan telttakankaan toisella puolella :D

Seuraavana päivänä ajeltiin taas ympäri saarta ja huonojen kylttien vuoksi (ei siis mitenkään liity meidän suuntavaistoon tai logiikkaan) pikkasen jopa eksyttiin. Ajeltiin pitkin teitä, joilla kukaan ei ollu ajanu varmaan vuorokauteen ja jotka oli muutenkin tosi hiljasia ja hemmetin huonossa kunnossa. Nooo, eipähän siinä, muutamien sydämentykytysten jälkeen päästiin kuitenkin oikeaan paikkaan ja ooteltiin lauttaa n. 1,5 h. 

Lautta meni siis tällä kertaa River Headsiin ja sieltä lähdettiin rengaspaineiden täytön ja Aldissa "shoppailun" jälkeen tykittelemään kohti Town of 1770:ia. Aldi on täällä siis melkein sama kun Lidl Suomessa, joten sieltä saa halvempaa ruokaa, eli just passeli meille :D Suunnilleen kolmen tunnin ajomatkan jälkeen saavuttiin 1770:n liepeille ja kiroiltiin taas navigaattoria kun eihän se mitenkään voi löytää oikeaan paikkaan edes koordinaattien perusteella! Asiasta kukkaruukkuun, meillä on käytössä kirja nimeltään Camps 6, josta löytyy näppärästi koko Australian leirintäpaikat. Siellä on niin maksullisia kun ilmasiakin ja paikat on merkattu niin, että siinä näkyy mikäli paikassa on esim. vesihanat, suihkut, vessat, sähköt ym. Mentiin Workmans Beach Campingiin, koska Frasierilla yksi aussimies suositteli paikkaa. No niin, takas asiaan.. Pienen harhailun jälkeen löydettiin oikea leiripaikka ja saatiin leiri kasaan, ja sitten lähdettiinkin etsimään hyvinkin tarpeeseen tullutta suihkua. Frasierilla ei siis ollut suihkumahdollisuuksia, koska majotuttiin ihan biitsin vieressä. Eli eikun suihkukamppeet mukaan ja suihkua metsästämään! Pikkanen ylläri tulikin sitten siinä, että se Campsissa mainittu suihku oli ihanan viileä ulkosuihku! :D Eipä siinä sitten muuta kun bikinit niskaan ja suihkuttelemaan taivasalla.

Aamulla mentiin tsekkaamaan paikkoja, koska niitä ei oikein pimeällä erottanu kunnolla. Löydettiin kiiiiva biitsi, vaaleaa hiekkaa ja aurinkoa, ahnam. Se päivä menikin sitten enemmän tai vähemmän löhöillessä :) Tosin Jari joutu aika aamutuimaan hommiin, koska hoksattiin, että meidän kattoteline oli irti yhdestä nurkasta, hupsista.. Mentiin paikalliseen mekaanikkoliikkeeseen, jossa myyjä vaan pyörittää päätään, että "ei meillä tollasia työkaluja oo, koska se on erikoistyökalu ja -ruuvi, jolla kattoteline on kiinni". Voi kele nyt sentään.. Mie kuitenkin hyvinkin näpsäkkänä tyttönä kävin penkomaan hanskalokeroa, josta löyty kun ihmeen kaupalla pari ruuvia, joissa oli sama kierre kun kattotelineen ruuveissa! Jari irrotti hajoneen ruuvin ja tunkkas sellasen ihan perusruuvin kiinni ja tadaaaa, kattoteline on paikallaan! Kyllä tulee hienoja patentteja keksittyä pakon vuoksi :D

Illalla käytiin tsekkaamassa paikallinen baari ja seuraavasta aamusta ei sitten tarvii hirveesti jutella. Sanotaanko näin, että tutut tietää miut ja miun krapulat, eeeiii hyväää. Sunnuntai menikin sitten hieman heikossa hapessa, mutta onneks sinä päivänä ei tarvinnukkaan sitten tehä yhtään mitään kun Jari ajeli lepposat 7 tuntia seuraavaan yöpymiskohteeseen, eli MacKayhin, josta jatkettiin seuraavana päivänä taas kohti Airlie Beachia.

Nyt päätän kirjottamisen tältä kerralta, koska on aika saada tämäkin postaus ulos vihdoin ja viimein. Kiitos suht hitaan netin, en jaksa odottaa kun kuvien latauksessa vaan kestää ja kestää ja kestäääää. Ollaan tällä hetkellä siis Cairnsissa ja eipä sitä jaksa istua päiviä sisällä päivittämässä blogia, vaikka nyt onkin wifi käytössä. Eli näihin kuviin, näihin tunnelmiin! Lisää stooria tulossa kunhan saan itteeni niskasta kiinni ja jos seuraavassa paikassa sattuis taas jollain ihmeen kaupalla olemaan netti :)

Tsauu!

Brisbane, Australia!

Dodih, nyt vihdoin ja viimein Ppääsen etenemään Australian kuviin!! :) Tultiin siis 20.3. Brisbanen kentälle ja majoituttiin melkein kolme viikkoa Mikan ja Elinan luona Kurabyssa. He vuokraavat huoneita (löytyy esim. facebookista nimellä Stay in Kuraby) ja sehän oli vallan mainio aloitus meidän reissulle. Saatiin ihan korvaamatonta apua esim. pankkitilien ja puhelinliittymien avauksessa ja MediCare-kortin hankinnassa. Muutenkin päästiin näkemään paikkoja ihan eri tavalla kun oli paikallinen näyttämässä paikkoja :)

Ensimmäiset kuvat on Mount Coot-thalta, josta näkyy Brisbanen keskusta. Muuuukavat maisemat ja mitä kivoin ilma :) (Höh, tuli jo ikävä niitä säitä, joita oli tullessa. Kuumaa ja aurinkoa, ah. Nyt tänne on jo ihan selkeesti tulossa syksy, koska päivällä on lämmintä ja mukavaa, mutta heti kun aurinko laskee joskus kuuden aikaan illalla, alkaa todellakin tarviimaan pitkiä housuja ja pitkähihaisia. Tuntuu niin kummalliselta laittaa farkut jalkaan :D)

Öh. Minä ja valtava käsi. (Haba! Ehehee niin vissiin..).

Käytiin myös South Bankissa, joka on ihan siinä Brisbanen keskustan vieressä. Sieltä löytyy kivoja kävelymaisemia, ruokaa, picnikejä, ihmisiä ja muuta mukavaa.

Ja löytyyhän sieltä myös aika mielettömiä uima-altaita. Ihan järjettömän makeat maisemat: vettä, aurinkoa ja kaupungin pilvenpiirtäjät taustalla. Vielä kun sais pyyhittyä pois noin 300 muuta ihmistä jota siellä oli niin ois vielä parempi :D

South Bankista löyty myös katutaiteilijoita, niinkun tämä hauska kaveri temppuineen :D

 

 Löydettiin muitakin kuin ihmiskavereita. Tämmösiä otuksia vipeltää täällä tosi monessa paikkaa, ne on ihan harmittomia ja söpöjä mönkiäisiä :)

Muutama päivä sen jälkeen kun tultiin, niin tänne tuli ihan törkeä ukkonen. Vettä sato kun esterin perseestä ja tuuli tosi kovaa. Oltiin ylhäällä parvekkeella kattomassa myrskyä kun yhtäkkiä kuuluu ihan valtava RÄISKÄHDYS kun myrskyukko pisti parastaan ja tämä tyttö kiljahti ja juoksi samaa vauhtia suoraan sisälle :D Ei kovinkaan kiva kun myöhemmin kuultiin, että sen jyrähdyksen aikana oli iskeny salama ihan tuohon lähitaloon ja sieltä oli kaatunu puu osittain auton ja osittain talon päälle..

Ainoa salamakuva niistä sadoista joita otettiin! Ja arvatkaa kenen ottama tää räpsy on, hehehee, miuuuuun! :D

Sitten vähän maisemaa olikohan Victoria Pointista laskuveden aikaan:

Laskuveden aikaan tuolle lähisaarelle pystyy menemään ihan kävellen :) Pitää vaan muistaa lähteä kävelemään ajoissa takaisinkin, muuten saattaa käydä köpelösti :D

Turska oli jääny kuivalle maalle :(

 Eksyttiin kirjakauppaan ja miehän menin tomerasti heti tutkimaan matkaoppaiden antia, hyvä Suomiiiiii! :D

Toisen South Bankin reissun matskua:

Stay in Kuraby, suosittelen ihan täysillä tätä paikkaa!

Käytiin yksi lauantai seuraamassa drag racing-ajoja, joissa autot meni lujaaaaaaa! Ja korvatulpat oli ihan ehdottomat :D

Liikennevalot! :D

Ja Kurabyn karvakaveri, pussipöksy ihana Milla :)

 Joku ilta Jari innostu soittamaan Kurabyssa aboriginaalien soitinta, joka on sellainen pitkä puinen putki, jonne puhalletaan. Jossain vaiheessa Jari huomas, että sen soittimen sisällä oli jotain seittejä, mutta eipä se siitä välittäny. Ei menny kauaa kun jostain sieltä putkesta tai kaapin päältä pelmahti ihan uusi (eikä niin kovinkaan mieleinen) kaveri..

Huntsman! Näyttää ällöttävältä, mutta oikeasti tuo on sellainen hämy, jonka ihmiset haluaa kotiinsa. Tai haluaa ja haluaa, mutta mieluummin tuollainen kun esimerkiksi Red Back, joka on myrkyllinen. Huntsman ei ole ihmiselle vaarallinen, koska sillä on niin pienet hampaat, ettei se saa ihmisen ihoa rikki. Ei sillä, en mie tuollastakaan haluais nähdä ja hämyn korvat varmaan hajos kun mie pikkusen säikähdin sitä ja pomppasin lähimmälle tuolille heti :D Hirveesti vaan lohduttaa se tieto, että ne kaikista vaarallisimmat hämähäkit on pieniä.. Hyvinpä huomaat sellasen joo. Mie meen sillä periaatteella, että kaikki epämääräiset otukset on vaarallisia ja karttelen kaikkea mahdollista :D

Mutta siinäpä oli tähän astiset kuvat, jotka ollaan siirretty koneelle. Kamerassa ois vaikka kuinka paljon matskua, mutta ehkä joskus saan ne tänne. En tiedä millon pääsen seuraavan kerran koneelle päivittelemään blogia, koska huomenna suunnataan kohti Sunshine Coastia!! Tarkotus ajella pikkuhiljaa kohti Cairnsia ja tsiigailla maisemia ja meininkiä. Kohti lämpöä mennään, ei nää päivät oo tehty miulle kun illalla on jo ihan liian kylmä :D Lähdetään sillä periaatteella, että punkataan mahdollisimman paljon autossa/teltassa, että säästetään pikkasen budjettia. Ollaan siis ostettu auto, Mitsubithi Challenger ja hankittu kaikki leirintäkamineita. Katotaan mitä tästä tuleeeeee :D

Ps. nyt alkaa jo mukavasti näkyä rusketusta (no joo, näissä kuvissa sitä ei kyllä oo), mut mites teillä siellä Suomessa? ;)