Hippunen Chiang Maita + LAOS

Sa bai dee eli moi laoksi!

Otettiin viime viikolla bussi Thaimaasta Chiang Maista Chiang Khongiin, aivan Thaimaan ja Laosin rajakylään. Miehän onnistuin saamaan Chiang Main hostellista jonkinsorttisen flunssan, todennäköisesti ilmastoinnista. Enhän mie oo tottunu mihinkään ilmastointiin kun ei Australiassa käytetty oikeastaan ollenkaan edes autossa ilmastointia :D

Chiang Maista löytyy Suomi-kahvila, josta saa Juhla Mokkaa ja ruisleipää! Oli ihan pikkusen hyvää saada ruisleipää aamupalaksi, nammmmm!

 

Noo jokatapauksessa ei ollu hirveetä herkkua nakottaa noin 5 tuntia bussissa kun olo ei oo kovinkaan kummonen, mutta onneks otettiin vip-bussi, niin sai rauhassa pötköttää melkein pitkällään koko matkan. Bussimatka vei kuitenkin melkein kaikki mehut, niin Chiang Khongissa ei hirveästi tullut pyörittyä tutkimassa paikkoja. Mutta toisaalta, eipä meillä ollut siellä paljoa aikaakaan, niin järkevämpää oli vaan mönkiä guest housen sänkyyn peiton alle torkkumaan ja keräämään voimia seuraavia päiviä varten ja toivoa, että olo helpottaa.

Seuraavana aamuna lenssu ei suinkaan ollut helpottanut. Muut lähti aamulla käymään pankissa ja kipasivat samalla miulle lääkkeitä paikallisesta apteekista. Eikun nappeja naamaan, rinkat selkään ja kohti Laosia! Laosiin meneminen oli sinällään vähän erikoista, koska Thaimaan puolella oli joen rannassa pikkuinen koppi, jossa tehtiin passintarkastus, seuraavaksi joen ylittävään jollaan lippujen ostaminen ja tadaa, joen ylityksen jälkeen oltiin Laosissa. Joen ylittäminen oli myös aika mielenkiintoinen kokemus.. Vene oli sellainen piiiitkä ja tosi kapea ja ihan hirveän kiikkerä. Kiva mönkiä sinne sitten 4 ihmistä rinkkoineen kun ilman rinkkojakin koko jolla ois ollu tosi epävakaa. Pelotti pikkusen, mutta kai se on pääasia, että selvittiin eikä vajottu rinkkoineen sinne jokeen :D

Laosin puolella meni jonkin aikaa odotellessa, että saatiin viisumit. Jos joku on muuten matkustamassa Laosiin maateitse, niin älkää ostako viisumeita mistään etukäteen, koska minun käsittääkseni aidon viisumin saa ainoastaan Laosin puolella raja-asemalta. "Viisumeita" myyviä puljuja on ennen passintarkastusta, mutta ne kannattaa vaan ohittaa. Itse passintarkastuspisteellä lukee, että oikean viisumin saa ainoastaan Laosin puolelta. Viisumi maksaa suomalaiselle 35 US:n dollaria ja sen tosiaan saa pari lappua täyttämällä ja sitten vaan odottelemalla. Viisumia odotellessa meni ehkä puolisen tuntia ja suunnattiin sitten syömään ja varailemaan bussilippuja taas etiäpäin.

Aiemmin ollaan liikuttu vip-busseilla, joista kirjoitin jotain jo aiemmin, mutta nyt ajateltiin repästä ja ottaa paikallisbussi Luang Namthaan. En tiedä mikähän idea sekin oli, mutta ainakin nyt olen taas yhtä kokemusta rikkaampi :D Bussi oli vanha, haisi kalalle ja jauhelihalle ja oli ahdas. Me vallattiin taimmaiset penkit, että saatiin edes vähän selkänojia taaksepäin. Rinkat matkusti bussin takaosassa myös, kuten myös ilmeisesti jonkun monen viikon ruoatkin, koska jollain tosiaan oli kolme sankkoa täynnä jonkinlaista lihaa. Iiihan kiva kun hullun laosilaisen bussikuskin kyydissä oli hankaluuksia kestää itsekin penkillä mutkissa ja töyssyissä, niin voitte arvata mitä tapahtuu, kun kaikkien matkatavarat on irtonaisena kasana takana ja jollain on ei-niin-tiiviissä -sankoissa lihaa. Jep, sankot heiluu melkein joka mutkassa nurin ja lihasnesteethän ne sieltä valuu tippoina pihalle. Onneks kannet sentään kesti niissä sankoissa.. Ja kuskihan ajo tosiaan kuin kaistapää. Tasaisella alueella ja alamäessä vauhti oli ihan järjettömän kova, mutta mutkiin koko bussi hyyty ihan täysin. Vauhdin puuttuminen ylämäessä ei kuskia tainnu paljoa haitata kun vuorenrinteillä oli ihan pakko ohittaa jokaikinen rekka ja säiliöauto, vaikka vauhtia oli ehkä 10-15 km/h enemmän kun niillä muilla autoilla, eikä ollut mitään näkyvyyttä, että tuleeko vastaan ketään. Jaiks.

Perillä Luang Namthassa meillä ei ollut varattuna mitään majoitusta, niin lähdettiin sitten kyselemään, missä olisi vapaata. Muutama majapaikka käytiin kiertämässä, kunnes löydettiin yksi kohtuuhintainen ja kohtuusiisti Guest House yhdeksi yöksi. Tripadvisoria kyttäillessä löydettiin ehkä paikan paras guest house, joka on siisti, viihtyisä ja vieläpä edullisempi kuin ensimmäisen yön paikka, joten siirryttiin sinne ensimmäisen yön jälkeen. Zuela on majapaikan nimi ja sinne kannattaa kyllä ehdottomasti suunnata, jos on Luang Namthassa. 70 000 kipillä (alle 7€) saa kahden hengen huoneen omalla kylppärillä ja meillä oli vielä oma sisäänkäyntikin. Paikka on tosiaan kaunis ja rakennukset on tehty puusta ja pihalla on paljon kasveja, eli viihtyminen on taattu. Kaikenlisäksi majoituksen yhdeydessä on ravintola, josta saa hyvään hintaan hyvää ruokaa.

Parina päivänä vuokrattiin motskarit ja lähdettiin niillä tutkimaan paikkoja. Laosissa on kyllä ihan järjettömän kauniita maisemia. Vuoria joka puolella, luonto on jotenkin rehevää ja tähän aikaan ilmasto on mukavan lämmin, mutta ei tuskaisen kuuma.

Osta Persi-bokserit! Saat kaupan päälle sytkärin! Mitä ihmettäää.. :D

Jos netistä etsii tietoa Luang Namthasta, niin ei voi olla lukematta kirjoituksia mummoista, jotka kiertää ja kauppaa käsikoruja ja jotain "spesiaalia" eli pikkusen laittomia mömmöjä. Mummot löysi meidät melkein heti Luang Namthaan tultua ja kovasti koittivat saada koruja kaupaksi. Alkuvaiheessa mummot oli tosi rasittavia, koska he olivat koko ajan kiertämässä, eikä ollut mitään merkitystä syötkö aamupalaa, käveletkö kylällä vai vuokraatko skoottereita kun mummot on aina kaupittelemassa vieressä. Joka kerta sai sanoa ainakin neljä kertaa "ei kiitos", mutta mummo ei liikahdakaan mihinkään. Loppuvaiheessa mummot oli kuitenkin aika hellyyttäviä ja hauskoja tovereita, vaikka ne pyörittikin sitä "pientä bisnestään". Harmittomia mummeleita, joihin törmäät ihan varmasti jos olet matkalla Luang Namthaan :D

 Luang Namthasta matka jatkui 4 yön jälkeen minivanilla kohti Luang Prabangaa, jossa ollaan siis nyt. Ollaan täällä vielä ainakin kaksi yötä ja seuraavaksi suunta kohti etelämpää Laosia.

Koneella olisi vaikka kuinka paljon kuvia ja mielessä monta tarinaa kerrottavana, mutta nyt lopetan bloggerin kanssa leikkimisen. Oon istunu nyt kolme tuntia tietokoneella siirtämässä kuvia blogiin ja nyt menee hermo sekä bloggerin että hitaan netin takia. Palataan siis taas myöhemmin!

- Jenna :)