Pancakes!

Pannareita!


Ihan vaan sillä tekosyyllä, että ollaan Kanadassa, niin pakko oli ostaa pannukakkutaikinaa. En edes oikein tykkää ns. peruspannarista, joka tehdään uunipellille, mutta nää on hyviäää :P

Ihan tulee mieleen parin vuoden takainen Turkin reissu, jossa hotellilla aamupalaksi oli kaikkien hedelmien ym. lisäksi noita pikkupannareita ja varmaan 8 eri hilloa. Täällä piti kuitenkin ostaa siirappia pannareiden kaveriksi. Tuo ei siis ole vaahterasiirappia, mutta jotain korviketta kuitenkin :D 

(Näyttää ihan niiltä merenpohjassa kasvavilta jutuilta, joita voi käyttää pesusienenä..)

Toiset onnistu ehkä paremmin kun toiset, mutta ei sillä ulkonäöllä oo niin väliä vaan makuhan se on pääasia!


Täällä pannarit voi olla ihan normaaliaamupala. Ite en kyllä kävis vetämään noita ihan perusaamupalaks. Kyllä ne sillon lomalla uppos ihan mukavasti kahden viikon ajan, mutta täällä ei kyllä ole intoa/jaksamista kokkailla näitä aamupalaksi. Ne ei kuitekaan ole terveellisyyden multihuipentuma, joten aamu ei starttaa ainakaan miulla kovin vauhdikkaasti noita syömällä. Mieluummin niillä herkuttelee joskus iltapäivällä :)


Ps. mikä ihme tätä kaupunkia vaivaa?!? Saman tunnin aikana voi olla aurinkoista, sataa vettä, tuulla ihan järjettömän kovaa, sataa räntää, olla tyyntä ja sataa räntää. On kuulemma omituisin kevät moneen kymmeneen vuoteen. Huomaan. Enkä tykkää.

Pröööm prööööm

Kanadan autokanta on paljon uudempaa kuin Suomen. Kerroin siitä jo aiemmin, että esim. Torontossa ei vanhoja autoja hirveästi näe. No, sama jatkuu Sudburyssa (ihme kyllä), vaikka tämä onkin paaaaljon pienempi kaupunki ja on varmaan rikollista puhua Torontosta ja Sudburysta samassa lauseessa.

Joo kelpais!
Mustangeja näkee täällä oikeastaan päivittäin.

Sekaan mahtuu monennäköistä, tuollasella ei kyllä kehtais ajaa :D

Autoliikkeitä on ihan hirveästi! Ainakin Kingswaylla on autokauppoja ihan vieri vieressä eli valinnanvaraa riittää.


Täällä näkee samoja merkkejä kuin Suomessa, mutta esim. Volkswageneita on tosi vähän. Sen sijaan Chervoletteja ja Hyundaita näkee tosi paljon enemmän kuin Suomessa. Mie oon Saksan autojen kannattaja ja kun joskus ostan oman auton, niin sen on pakko olla Volkswagen tai Audi. "Syytän" tästä isää, kiitos Volskikuumeen tarttuttamisesta :D

Joojoo, mie tiiän jo ihan tarpeeks hyvin miltä näyttää kanadalainen paloauto!! Nää oikeasti vainoaa minuu, tää ajo viime keskiviikkona ruokabussin vierellä parin kilometrin verran. Teen ruokaa jo muutenkin varovasti sen pikku episodin jälkeen, eikä minuu tarvii enää vahtia!

Yhden pikku-Volskin bongasin kuitenkin ihan tästä läheltä. Se raasupieni vähän riisuttu tällä hetkellä, mutta silti iki-ihana Kupla saa hymyn huulille :)

Tykkäsin Kuplista jo ihan pikkutyttönä ja muistan, että miulla oli sininen ja keltainen Kupla pikkuautoina. Vielä joskus ostan oman Kuplan ihan vaikka vaan kesäautoksi, koska ne on vaan niin hurmaavia ja suloisia autoja :)  Eihän ne mitään turvallisuuden huippuyksilöitä ole kun moottori on takakontissa, joten jos joutuu kolariin niin sitten luultavasti sattuu ikävästi. Mutta silti haluan tuollaisen. Pari vuotta sitten tuli oltua muutama kesä yhden Kuplan kyydissä ja jo pikkulikkana alkanut rakkaus Kuplaan vain kasvoi :)

Ps. joten valmistujaislahjaidea rikkaille sukulaisille: Kupla ois kiva!

Herkkuloita

Heips!


Täällä sattuu välillä vastaan ihan hassun näköisiä kolikoita. Ensimmäisenä silmään pisti tuo rintasyövän vaaleanpunainen tietoisuusnauha. Rupesin kattomaan, että onko joku liimannut tarran kolikkoon, mutta sitten tajusin että se onkin ihan tarkoituksella siinä.


25 sentin kolikoissa näkee myös vuoden 2010 Vancouverin talviolympialais-teemaa. Ihan hauskoja ideoita kun on tottunut siihen, että Suomessa kolikot on aika samannäköisiä aina. 

Mutta sitten eilen lupailemiani shoppailujuttuja. Tuli siis taas käytyä New Sudburyssa ostoksilla. Tai siis mitään ei pitänyt ostaa, mutta kuinkas taas kävikään...


Ensin kuolattiin hieman jonkin herkkumyymälän valikoimaa, vähän teki mieli ostaa tuollanen!

Namnamnam. En sitten kuitenkaan ostanut yhtään, koska hinnat olivat n. 7$. Ehkä vielä joku kerta raaskin ostaa karamelliomenan, koska en ole ikinä syönyt sellaista, mutta nyt lompakko aneli armoa ja säästin nekin rahat johonkin muuhun.

Nooooo, ei sitten kovin pitkään säästelty karamelliomenarahoja kun löyty jotain herkullista ostamisen arvoista. 

Ostin muistaakseni viime kesän reissulla Tukholman Aldosta lompakon, joka on kestänyt tosi hyvänä melkein vuoden verran. Hyvän kokemuksen vuoksi voin maksaa hieman enemmän tuotteesta, joka kestää pidempään kuin jokin halpisversio.


Bongasinkin alesta iiiiihanan laukun! Yleensä ostan tylsiä mustia tai beigejä laukkuja, mutta nyt en vaan voinu vastustaa tuota valioyksilöä.

Siis miten herkullisen näköinen voi yksi laukku olla? Kiva piristys asuun kuin asuun, tuo on niin kesäfiilis-laukku :)

Laukun ostamisen jälkeinen hyvä fiilis lopahti pikkusen taas kun käytiin kenkäkaupoissa. Taas kerran päädyin kiroamaan jalkojen kokoa. Prkl kun ottaa pattiin kun ei voi ostaa kivoja kenkiä! Hyllyyn jäivät siniset kivat korkkarit, koska pienipään myynnissä olevaan kokoon, joihin laitettiin vielä pohjalliset alle, mahtui vielä etusormi kantapään taakse. Kiva. Sitten mentiin kattomaan Converseja, jotka maksaa täällä n. 45€. Löysin tällaiset, mutta varastossa oli miun kokoa vain matalavartisena (lasten kokoa :D)... Myyjän mukaan niitä pienempiä pystyi tilaamaan korkeavartisena, mutta kun yritettiin tilata niitä, niin kappas kun ei ollutkaan miun kokoa saatavilla. Pikkusen ärsytti. Käytiin ostoskeskuksen kaikissa urheiluliikkeissä, mutta missään ei myyty niin kivan värisiä, joten enpä sitten saanu Converseja (ärsyynnystasoa nosti vielä hieman illalla se, että Conversen nettisivuilla on -20% ale, mutta ne toimittavat vaan USAn puolelle. Argh.)

Eli joku voisi antaa miulle lahjaksi jalat koko 37 tai 38, kiiitoooooos ei miulla muuta!

Thank God it's Friday?

Ei naurata. Kattokaa.

Joo hyvää huomenta vaan.

Hyi yäk.

Siis ihan oikeasti. Tämä talvi on kuulemma ollut ihan kummallinen Sudburyssa, AI JAA NIINKÖ?

Jjep, sitä tuli koko päivän. Ihan koko päivän.

Ja vaikka oli perjantai, niin ei kyllä ollu yhtään perjantaifiilistä. Kaiken lisäksi oli oikein mukava kuulla, että Torontossa oli samaan aikaan 20 astetta lämmintä, kivat sinne..

Pakkasta oli siis muutama vaan muutama aste ja lumipyru jatkui koko päivän. Tänään oli jo useampi lämpöaste, joten joka paikka on täynnä vettä. Tulipahan koettua sitten takatalvikin täällä, johan alko sää näyttämäänkin liian hyvältä... :D

Viikolla ei ole oikein ollut aikaa kirjoitella, joten pahoittelen tekstien puutetta. Jotain pikkukuvailuja oon kuitenkin tehnyt pitkin viikkoa, että saan edes jotain tänne lisättyä sitten kun on aikaa :)

Kuin pirteetä kynsilakkaa kevääksi? Toi näyttää niin kivalta rusketuksen kanssa.

Perjantai-iltana mentiin muiden harjotteilijoiden kanssa lastenvaihdeiksi erään työntekijän luo. Vahdittavina oli kaksi suloista poikaa, iät 4 ja 5. Pientä villiintymistä oli alkuillasta havaittavissa, mutta saatiin poijjaat rauhottumaan ja nukkumaan ajoissa. Sitten hipsittiinkin ihan hissukseen sohvalle syömään jäätelöä ja yritettiin olla hiljaa :D

Pikkuhiljaa alkaa olla ikävä suomalaisia ruokia. Täällä on siis hyvää ruokaa, mutta tiettyjä suomalaisia juttuja alkaa tekemään mieli 4 viikon tauon jälkeen. 

Yksi juttu on juusto. Siis ai että kun sais Oltermannia!! Voisin syödä sellaisen pienen Oltermannin vaikka suorilta tästä näin. (Pieni vinkki: kun tulen Suomeen, niin jääkaapissa ois parempi olla pari Oltermannia odottamassa) Täällä juustot on ihan kummallisia. Yleensä ne tällasia:

Eli tollanen levy, josta sitten leikataan veitsellä suikaleita. Ihan hyvän makusta se on, ei siinä mitään, mutta hermo menee sitä leikatessa kun siitä saa vaan sellasen ohuen suikaleen, joita tarvii useamman leivälle. Se on tiiviimpää kuin normaalijuusto ja tuollanen levy maksaa n. 9$. 

Toinen vaihtoehto näyttää normaalilta juustolta, mutta pieni pala maksaa vähintään 10$. Kiva. Tyydyn sitten mieluummin tuohon palikkajuustoon, joka kestää kuitenkin pikkusen pidempään.

Ykkösenä ruokaikävä-listalla on kuitenkin suomalaisen sydäntä lähellä oleva ruisleipä. Täällä kaupan leivät on yleensä vaaleita, vaikka joissain paikoissa myydään vähän tummempaakin leipää. Se vaan maksaakin sitten paljon enemmän, aaargh! Alkaa tursuamaan korvista vaalea leipä (vaikka se ois täysjyvää ja siinä ois kuitua olevinaan vaikka kuinka paljon, se on silti pullaa miun mielestä)! Paahdettuna se menee, mutta eihän se oo läheskään niin hyvää kun kunnon ruisleipä.

Kävin sitten yksi päivä Suomi-kodilla olevassa pienessä kaupassa ja ah, ihanaa, siellä oli jotain melkein-ruisleipää!! Kaupassa myydään myös esim. Fazerin sinistä ja joitan muita Suomi-tuotteita.

Tekstit on ruotsiks, mutta Fazerin se on. Kyllä veti hiljaseks kun puras palasen tuota leipää, T. Jenna joka vetää leivän yleensä maistamatta alas. Miten voikaan leipä maistua niin hyvältä?? On siis ihan mielettömän hyvää 4 viikon vaaleanpullamössöleivän jälkeen.

Mie oon siis ihminen, joka uskoo normaaliin kotiruokaan, enkä mihinkään ihmedieetteihin. On tullut huomattua, että kunnossa pysyy, kun syö säännöllisesti, terveellisesti ja liikkuu. Eli ei, miusta ei saa millään mitään karppaajaa. Ihminen tarvitsee hiilareita ja miehän syön niitä. Niiden pitää vaan olla oikeanlaisia ja niiden määrä pitää olla kohtuullinen. 

En vahdi syömisiäni mitenkään erityisemmin, yritän vain syödä viikolla monipuolisesti ja tarpeen mukaan. Salaattia on pakko saada joka päivä sen takia, että tykkään siitä ja onhan se kiva, että se on terveellistäkin. Viikonloput onkin sitten asia erikseen. Silloin löydän yleensä itteni sohvalta sipsipussin kanssa ja mitä sitten? Sillon kun herkuttelen, niin en vahtaa yhtään mitä syön vaan kun herkutellaan, niin herkutellaan kunnolla!! Tälläkin hetkellä pakastimesta huutelee kaksi pakettia Ben & Jerry's jäätelöä ja kohta alan tekemään tortilloja. (noniin, taas meni ruokapuheista uskottavuus, mutta samapa tuo)

En ymmärrä, miten siinä kävi taas niin, että tänään vahingossa mentiin 1,5 km päähän bussipysäkille ja bussi vei New Sudburyn ostoskeskukseen. Hups. Ostoksista lisää myöhemmin, nyt kutsuu tortillat. Adios!

Apollo

Hola!

Miten tässä käy taas näin? Taas kerran kirjoitan ruokajuttuja. No, ruoka on tärkeä osa elämää ja pitää syödä, että jaksaa :D (täällä tulee muuten syötyä ihan liikaa kaikkea periaatteella "kun kerta ollaan Kanadassa niin pakko maistaa tätä ja tuota ja tuota myös". Tavoitteena on, että mahdun Suomesta ottamiin farkkuihin, joissa ei oo hirveesti vapaata tilaa muutenkaan, vielä silloin kun lähden täältä!)

Viime perjantaina eräs mukava asukaspariskunta vei meidät syömään. Tiedossa oli siis ilta kreikkalaisen ruoan parissa :)

Ravintola ei sijaitse mielestäni kovinkaan hienolla paikalla, sillä se on isomman tien varressa, jossa on paljon esimerkiksi autokauppoja ja pikaruokapaikkoja. Ravintola on kuitenkin kivan näköinen sisältä ja ulkoa.

Kuvissa ei ehkä näy, mutta seinät olivat juuri sitä sinisen sävyä, jota Kreikassa on valkoisen talojen katoissa. Kiva kun paikka oli sisustettu kunnolla teeman mukaisesti, eikä vain sipaistu jotain joka muistuttaa vähän Kreikkaa.

Alkuruoaksi tilattiin ilmeisesti Saganaki-juustoa. Nimestä en ole ihan varma, mutta se oli siis juustoa, joka liekitettiin (pikkusen säikäytti kun en tiennyt tuota liekittämishommaa ja yhtäkkiä ihan korvanjuuressa leimahtaa liekit..). Se oli hyvää, tosin aika suolaista, mutta hyvin ne katosivat jonnekin.

Pääruoasta en ottanut kuvia, mutta saan kai silti kehua sitä? Ruokalistalla oli vaikka mitä houkuttelevaa ja päädyin taistelemaan pihvin ja moussakan välillä. Pihvi kuitenkin voitti ja meni suoraan parhaisiin aterioihin, joita olen ikinä syönyt. Lisukkeena riisiä, perunaa ja kasviksia, joissa kaikissa oli vähän valkosipulia ja joitain muita mausteita. Lisänä lasi valkoviiniä. Nam. Ja pihvi oli täydellinen medium.

Jälkkäriksi oli baklavaa, jossa on siis filotaikinaa, pähkinöitä ja hunajaa. Oli ehkä hieman liian makea miun makuun, mutta pakko sekin oli syödä vaikka tuntui että penkiltä ei kyllä pääse sen jälkeen enää ylös.

Pakko muuten myöntää, että säästäväisenä (pihinä) opiskelijana, en ole aiemmin edes syönyt alkuruokaa, pääruokaa ja jälkkäriä. No, nyt tuli ainakin syötyä kunnolla ja loppupäivänä ei sitten tarvinnutkaan eksyä jääkaapille.

Ravintolasta lähtiessä ajettiin eri kautta kun yleensä, joten kamera sai taas hommia.

Paloauto. Taas. Ne vainoaa minuu. Sen viime keskiviikon jälkeen näin niitä torstaina, perjantaina ja lauantaina. Ehkä niillä on operaatio Jennan vahtiminen käynnissä..

 Keskustassa on upea silta, Bridge of Nations. Sen varrella 82 eri lippua, jotka kuvastaa Sudburyn monikultuurista populaatiota. Siellä on myös Suomen lippu, vaikka en siitä kuvaa saanutkaan.

Sama silta, eri kuvakulma ja päivä

Drive Thru-kaista paikalliselle Otto-automaatille, eli ATM:lle. Kyllä on ihmisillä kiire kun pitää olla autokaista tuollekin.. :D

Illalla saatiin vielä maistella ginger alea, joka on ilmeisesti inkivääriolutta. Schweppesin versio on alkoholitonta, mutta sitä saa kai alkoholipitoisenakin.

Ateriaa sulatellessa meni siis koko ilta, mutta mitäpäs sitä perjantai-iltana sen erityisemmin mitään muuta tekemäänkään kun makaamaan sohvalla katsomassa leffaa.

Täällä aterian lopun voi muuten ottaa mukaansa suurimmassa osassa ravintoloista. Kun pyytää "doggy bag"in niin loput ruoasta saa syödä sitten kotona. Jotenkin tämäkin on outo tapa, koska ei tulis Suomessa mieleen kyllä pyytää aterian tähteitä mukaan missään muualla kuin ehkä pizzeriassa. Täällä se on ilmeisesti ihan normaalia O.o