LOMALOMALOMA

Jahuuuuu, tänään on se päivä!! Miehekkeellä alkaa loma ja tää tyttö lähtee taas tien päälle (tai siis yhdessähän myö mennään, en lähde taas liuhuumaan yksin). Johan sitä on melkein 3½ viikkoa oltu paikoillaan, joten joutaakin :D Sanotaanko, että on meinannu välillä pälli levitä kun oon mököttäny päivät yksin, sain siitä ihan tarpeekseni jo Supperissa. Mutta nyt tää päivä on täällä, jes!! Viikonloppu Helsingissä pyöriessä ja ylihuomisen huomenna (miun lempi-ilmaisu lapsena) Kreikkaan!

Mutta tähänkin asiaan löytyy tottakai varjopuoli. Perhanan pakkaaminen nimittäin. Yleensä aloitan pakkaamaan ihan liian ajoissa, mutta nyt se jäi torstai-iltaan. Ei hirveästi nimittäin houkutellu tavaroiden mättäminen taas matkalaukkuun. Isoin osuus on jo takana (tai no isoin joo, kissat pitäis vielä saada kuljetusbokseihin, auh), joten nyt vaan mietin, että mitähän unohtuu. No, ainakin miulla on mukana paljon kissankarvaisia vaatteita (pakkauskaverit oli mukana!)

♥

Välissä vähän railakkaita ja hyvin edustavia rokkikuvia, en niitä näköjään oo aiemmin laittanut. En siis huvikseni pidä stetsonia päässä, ei kuulu normityyliin :D Ja näköjään naamalla on ollut joku lihastoiminnan häiriö koko Ilosaarirockin ajan, koska yhdessäkään en ole normaalin näköinen.


Vaikka oon ollu lomalla jo kuukauden päivät, niin tänä aamuna tuli ajatus, että nyt mie oikeesti vasta oon loman tarpeessa. Aamuhan alkoi joskus puoli seitsemän aikaan kun Veeti mouruaa keittiössä niin että seinät raikaa eikä miun sängynpohjalta karjaisemat "kultarakas pitäisitkö kauniin turpasi kiinni" -huudot vaikuttanu taaskaan mitenkään. Sitten kun itse nousin, niin tottakai molemmat möllit käy nukkumaan. Mutta sehän oli vaan alkua loistavalle aamulle! Kahvipurkkia avatessa onnistuin hajoittamaan yhden kynnen. Se repesi ihanasti pikkusen turhan alhaalta ja nyt miulla on söpöt vaaleanpunaiset, lasten kukkalaastarit oikeassa nimettömässä (ehkä en kuvaile tätä sen enempää...). Aamun kruunasi se, kun hetken päästä huomasin että miulla on peukalo keittämättömän munan sisässä. Öh, luulin että ne oli keitettyjä, eipä ollukkaa! No, lähteehän se aamu käyntiin sormi löysän munan sisässäkin.. Ihme kyllä, mikään noista ei onnistunu lannistamaan fiilistä ja nyt vaan odottelen, että ukko tulis töistä ja matka voi alkaa!


Kanadakuvat oon jo tänne laittanu, mutta voisin vielä reissun jälkeen kirjoitella jonkinnäköisen postauksen Lefkasista. Pari-kolme viikkoa siis luultavasti täydellistä hiljaisuutta täällä, mutta sitten tulee edes jotain! Blogin tulevaisuudesta muuten en osaa sanoa oikeastaan mitään, koska en tiedä onko miun arkielämässä mitään mielenkiintoista kerrottavaa, mutta katsotaan..!