maanantai 19. maaliskuuta 2012

Lähtö lähenee

Jahuuu, hiljalleen alkaa näyttämään siltä, että lähtö on torstaina tai perjantaina!!! Ihan vielä en kuitenkaan suostu uskomaan, että tosiaan pääsen lähtemään tällä viikolla, mutta toiveet on korkealla. 

Ohjaajani sanoi soittavansa tänään, vaikka laittoi jo aiemmin sähköpostia, että perjantai sopisi. Uskallan kuitenkin varata lennot vasta tuon soiton jälkeen, ettei tarvitse käydä myöhemmin sähläämään, jos aikataulut eivät menekään yksiin. Joten jos saan tuon soiton tänään ja kaikki menee hyvin, niin huomenna on edessä lentolippujen tilaamista, ulkomaan opintotuen hakupapereiden palautusta ja matkavakuutuksen hankkimista. Sittenpä edessä onkin pakkaamisurakka, jota en todellakaan odota innolla.. Mitä kaikkea tarvitseekaan kolmen kuukauden aikana?? Eniten pohdituttaa takki- ja kenkätilanne, sillä sääolot luultavasti muuttuvat aika paljon maaliskuun lopun ja heinäkuun alun välillä, eikä tee mieli roudata painavaa talvitakkia koko reissun ajan laukussa kun sitä tarvitsee ehkä vain alkumatkasta. Yritin jo epätoivoisesti pakata jotain vaatteita ym. mukaan ja vaikka pidin olevinaan tiukan seulan siitä, mitä otan mukaan, painaa laukku jo nyt 18 kiloa. Apua.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

The gig

Pitäähän se tehdä yksi postaus Reckless Loven keikasta. Viikkohan siitä jo on, mutta fiilis pysyy mielessä edelleen :D

Ennen en oikein edes välittänyt kyseisestä bändistä. Hot-biisi oli sellainen iloinen kesäbiisi, mutta radiosoitossa olleiden kappaleiden lisäksi yhteen muu materiaali oli ihan pimennossa. Kunnes sitten viime syksynä viisi fysioterapiaopiskelijaa sai mahtavan idean lähteä risteilylle... Katsottiin kaikille sopivat päivät reissuun ja Baltic Princessin viihdekalenterin vaihtoehtoina oli keskiviikolle seniorisenssit ja torstaille Reckless Love. Hmm, tosi hankala oli valita. Emme siis lähteneet bändin takia sinne, se vain sattui olemaan siellä juuri silloin. 

Lähdettiin reissuun, päästiin Helsinkiin ja jopa laivaan. Mietittiin jopa ettei mentäisi katsomaan keikkaa, mutta kun se alkoi, päätettiin sittenkin jäädä ja siirryttiin norkoilemaan lavan lähettyville. Ja kuinkas sitten kävikään... Bändi veti niin hyvällä energialla, että se tarttui pakostakin! Yhtäkkiä tunnelma pomppasi kattoon ja meni rytinällä siitä läpi. Tuloksena ihan mahtava ilta.

Joten kun sama bändi tuli Joensuuhun, pakkohan sitä oli mennä katsomaan. Koottiin sama perusporukka kasaan ja bileet pystyyn!

                              Todelliset mitä-jääkaapista-löytyy -shotit!


                                                         My girls!


 Ehkä ainoa suht tarkka kuva keikalta (syytän kameraa muiden kuvien huonosta laadusta, itsehän siis istuin nurkassa hiljaa paikallaan koko keikan ajan)

                  Me saatiin taas kapula! Kaksi keikkaa & kaksi kapulaa!


                                                            Jotenkin eksyttiin.
                     Ei me mitään nimmareita haluttu. Joo ei sellasia.
 Hmmjoooo. Mitä ihmettä miun naamalle tapahtuu kun vieressä seisoo bändin jäsen? Vois tottakai olla edustavampi, mutta naamalla on oma tahto. Hmph.



Viimeiset kaksi kuvaa onkin lähes ainoat kuvat loppuillasta Nightissa. Ehkä ihan hyvä, ettei todistusmateriaalia ole tämän enempää, HessuMaxx nimittäin yllytti meidät laulamaan kaksi kertaa karaokea ja sekös kuulosti vallan upealta! Ei ollut ehkä maailman fiksuin idea lähteä ulos kun on ollut flunssassa pitkin viikkoa, mutta en kyllä kadu. Kiitos vielä tytöt ja tottakai Reckless Love illasta!


Ai niin, tämänhän piti olla vaihtoblogi. Joo no, tällä hetkellä tilanne on se, että saatan päästä lähtemään ensi viikolla. Odottelen soittoa ohjaajaltani ja varmistusta vielä lähtöpäivään. Olo on jo terveempi ja toivon kovasti, ettei se muutu enää yhtään huonompaan suuntaan. Nyt kun pystyy jo ajattelemaan ilman että iso flunssamörkö sumentaa ajatuksia, alkaa ajatukset siirtymään kovasti Kanadan suuntaan..

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

It's getting hot hot hotter than hell

Hengissä ollaan! Hiljaiselo blogin puolella on johtunut yksinkertaisesti siitä, että flunssa otti sittenkin yliotteen..

Torstai ja perjantai meni terveen tuntuisena, joten perjantaina tuli sitten lähdettyä sovitusti tyttöjen kanssa ulos. Ajattelin, että otan iisisti, niin uskallan lähteä. Käytiin siis kattomassa Reckless Loven keikka Kerubissa ja ah, minkä keikan ne taas veti! Loistava keikka ja loistava loppuilta!

Lauantainakaan ei sitten ollut sen kuumeisempi olo. Sunnuntaina rupesi vähän nousemaan lämpöä ja kirosin aika raskaasti, sillä tarkoitushan oli lähteä nyt torstaina Torontoon. Noh, keikan "jälkilämmöt" nousikin sitten kirjaimellisesti hotiksi maanantaina kun lämpö pomppas 40 asteeseen. Ei hirveesti pystynyt harmittelemaan sitä, että lähtö viivästyy taas, sillä ei hirveästi ole jaksanut/pystynyt ajattelemaan yhtään mitään. Mutta eipä siis voi mitään, lähtö viivästyi taas, mutta ei kyllä ole mitään järkeä lähteä sairaanakaan matkustelemaan.

Voisin siis olla tällä hetkellä matkalla Helsinkiin ja nousta aamulla lentokoneeseen. Mutta ei, koomailen kotona ja odottelen tervehtymistä. Niin monta mutkaa ja ylimääräistä ympyrää on tullut kierrettyä koko vaihtoasian kanssa, että sairastuminen on kyllä yksi viimesistä asioista, joita toivoin tapahtuvaksi. Mutta ehkäpä se tästä, toivotaan, että pääsisin ensi viikolla lähtemään!


ps. onneksi kivojakin asioita on tapahtunut välissä :)

pps. illan piristyksenä uusi Simon's Cat-video!

torstai 8. maaliskuuta 2012

Flunssa 1 - Jenna 1,5

Hahaa! Tänä aamuna alkoi olla jo sellainen olo, että flunssa alkaa hellittämään! Heräsin aamulla aiemmin sitä varten, että soitan terkkarille lääkäriaikaa. Ei nimittäin hirveästi tee mieli enää viivyttää lähtöä yhtään enempää, mutta eipä sitä oikein voi sairaanakaan lähteä matkustelemaan. Kun flunssa tuntuu siis hieman hellittäneen, niin tulipa ainakin säästettyä hermoja kun ei tarvinnut käydä soittelemaan terveyskeskukseen (kaikki varmaan tietää, miten helppoa on saada ensinnäkin puhelu läpi klo 8 aikaan aamulla kun soittoaika on 8-9 ja toisekseen saada lääkäriaikaa tod.näk. pelkän flunssan takia). Tosin jos hermo ois pettäny terkkarin suhteen niin sitten ois ollu pakko mennä yksityiselle, jonne saa ajan yleensä aika paljon nopeammin.

Hieman on kehtuuttanut kun on ollut niin upeat säät ulkona, joten oon suosiolla laittanut sälekaihtimet kiinni, mönkiny peiton alle ja katsonut leffoja päivät. Ei harmita niin paljoa kun ei näe sitä aurinkoa koko aikaa vaan on piilossa peiton alla kissat kainalossa.

No, joka tapauksessa olo on jo parempi. Osittain kiitos kuuluu varmaan eräälle ihanalle ystävälle, joka uskaltautui tulemaan eilen tänne kaaoksen ja flunssapöpöjen keskelle. Hyvän ystävän kanssa jutteleminen on varmaan paras lääke melkein mihin tahansa (tosin uskon, että myös ystävän tuomalla Daim-jätskillä on pakko ollut jotain parantavia voimia kun heti alkoi olo helpottamaan!). Kyseisellä ystävällä on vielä synttärit tänään, joten PAAAAALJON ONNEA TANJA!!


Sain toisena tuliaisena söpön tarran, joka oli heti pakko liimata kalenteriin :) (ihmeellistä nähdä oma kalenteri noin tyhjänä. Viimesten kuuden kuukauden aikana ei varmaan ole yhtään tuon näköistä sivua vaan sivut pursuaa tekstiä, muistilappuja ja suttuja. Liekö kiirettä pitänyt?)




En ole vielä saanut varmennusta lähtöpäivääni, mutta toivottavasti saan sen tänään tai viimeistään huomenna. Sitten alkaisi sopivien lentojen etsiminen. Tähän väliin kysymys niille, jotka on matkustaneet enemmän kuin mie. Eli kun tilaan lentoliput, tuleeko sitä jokin varmistusviesti esim. sähköpostiin, mikä sitten näytetään ja tulostetaan? Olen matkustellut niin vähän, että saattaa reissun aikana mennä sormi suuhun useammankin kerran :D

Tämän päivän paras kaveri on nenäliinapaketti. Pitää vain ottaa iisisti tämä ja luultavasti huominenkin päivä ja pidän peukut pystyssä, että flunssa hellittää. Kotona on vahvat tukijoukot, sillä Veetikin ilmeisesti kannustaa nukkumalla tassut ristissä :)






tiistai 6. maaliskuuta 2012

Flunssaa & työlupaa

Hola!

On tullut vietettyä muutama päivä aika hiljaisissa merkeissä blogin suhteen. Siihen on syynsä, mutta en nyt ala niitä tässä kertoilemaan.

Mutta siis niin. Työlupa tulla kolahti. Vaikka sitä on odottanut ja odottanut, ei sen tuleminen ajoittunut parhaaseen mahdolliseen aikaan. Tavallaan onni, ettei se tullut aiemmin, mutta en tiedä onko tämäkään nyt niin hyvä aika. Joka tapauksessa nyt on lupa, joten järjestelyt pyörähti heti käyntiin.

Tässä välissä mainittakoon, että sain kivasti flunssan. Jes, täydellinen ajoitus. Koko syksyn ja talven oon ollut terveenä, ei flunssasta tietoakaan, niin nyt se sitten tuli. Ei kiva. Syytän siis flunssamörköjä siitä, jos teksti on epäselvää ja takuilevaa, ei oikein ajatus luista. 


(Laitetaan nyt nätisti kuvan lähdeviite https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLfPZxVNIsDwVHSEV9QwsJg7PowJ8l2RmiUjxEmTSH78zgE37WIeyv6XveyaNpRaB4G5p-n4X0TkCMDxbn8DCweMIKaAADYxD5j9gG5zf0ByUSw2v9ZYYynDkgklGRITGiOE1UfqeYcUTI/s1600/bakterier.jpg kun en itse taiteillut kuvaa)

Sain siis Kanadan suurlähetystöltä eilen kaksi sähköpostia: toinen on itse työlupa, jossa kerrotaan että hakemukseni on mennyt läpi ja voin saapua Kanadaan ja toinen on enemmänkin ohjeita sisältävä viesti. Työlupa on aiemmin tullut postin välityksellä, joten sähköpostiin kautta saatava lupa on uusi käytäntö. Rupesin lukemaan viestejä heti kun tokenin hieman järkytykseltäni ja melkein heti meni ajatukset hieman sekaisin, kun viesteissä oli hieman eri ohjeistus siitä, mitä kaikkea pitää näyttää Kanadan tullissa. Toisessa kerrottiin, että passi ja tulostettu työlupa riittää ja toisessa oli hieman pidempi luettelo papereista, jotka tulee olla mukana (esim. todistus lääkärikäynnistä, jollaista miulla ei siis ole, vaikka kävin lääkärissä). Flunssahoureissani rupesin taas panikoimaan sitä, että mistä ihmeestä saan kaikki ne paperit kasaan ajoissa. Onneksi älysin erään henkilön muistuttamana kysyä apua järjestöltä, jonka kautta olen lähdössä vaihtoon. Työlupa-asioita hoitava henkilö on aina vastannut, vaikka olisi ollut itse joululomalla tai työmatkalla. Hän oli nytkin sairaslomalla, mutta vastasi silti! Vastaus selvittikin miun flunssapöpöistä päätä ja sain siis onnekseni kuulla, että pelkkä passi ja tulostettu työlupa riittää tullissa näytettäväksi, toiset ohjeet koskivat ennemminkin henkilöitä, jotka vasta etsivät työpaikkaa Kanadasta. Ei siis paniikkia eikä ylimääräistä stressiä papereiden kasaanhaalimisesta, jes!

Nyt odottelen vain tietoa siitä, että voinko lähteä Torontoon 15. tai 16. päivä. Olin yhteydessä harjoittelupaikkaani ja sain myönteisen vastauksen kyselyyni, että voisinko aloittaa 19. päivä. Ihmeellistä kyllä, en pysty tällä hetkellä tekemään hirveästi mitään. Olen täyttänyt KELA:n ulkomaan opintotuen paperit jo melkein valmiiksi, päivämäärät ja vuokrasopimus vielä puuttuvat. Matkavakuutusta varten tarvitsen myös päivämäärät, enkä lentolippujakaan voi vielä tilata. Eli muutama asia on vielä hoidettavana sitten kun lopulliset päivämäärät varmistuvat, mutta suurin työ ennakkojärjestelyistä alkaa vihdoin ja viimein olla takanapäin!

Tällä hetkellä saan siis keskittyä enemmänkin sairastamiseen. Hyvä niin, ei nimittäin asioiden hoitaminen tunnu mielenkiintoisimmalta asialta tällä hetkellä. Yritän kovasti siis olla tekemättä mitään rasittavaa ja parannella lenssua, useasta eri syystä. Sen lisäksi, että loppuviikosta tai ensi viikon alusta tulee luultavasti aika hektistä kun yritän saada kaiken ajoissa valmiiksi, niin perjantaina pitäisi olla skarppina ja terveenä, sillä on sellaset suunnitelmat tyttöjen kanssa että ei voi missata sitä iltaa!! ;)


Luottotuotteet flunssan taltuttamiseen. Monesta nenäkannu saattaa kuulostaa inhottavalta ja omituiselta, mutta hitto vie, se toimii! Eihän sen käyttö mitään hohdokasta ole, mutta olo paranee. Jokainen kiinnostunut saa selvittää esimerkiksi Googlea käyttämällä, että miten tuo kannu pelaa :D



Vähän kuvaa viime viikolta, tällä hetkellä on niin epämääräinen olo, että oksat pois. Yritin kovasti saada aikaan edes jollain lailla luettavaa ja ymmärrettävää tekstiä, mutta taisin epäonnistua aika pahasti. Kysymyksiä saa siis esittää! Ehkä lueskelen huomenna tekstit uudestaan ja yritän paikkailla.

Nyt tää lähtee siis sohvalle makaamaan, parantelemaan itseään ja kattomaan eilen tullutta täykkäreiden jaksoa, heippa! 

maanantai 5. maaliskuuta 2012

JAIKS!

No nyt se sitten tuli!! En pysty käsittämään.. Työlupa siis tuli sähköpostiin tänään klo 17 jälkeen. Olin siinä käsityksessä, että työlupa tulee postin kautta ja kun tämän päivän postissa sitä ei näkynyt, niin luulin, ettei sitä näy vielä moneen päivään. Kun sitten avasin sähköpostin, tippui leuka varmaan lattiaan asti pyörimään kissankarvojen sekaan.


No, lupa siis tuli ja heti lähti pikainen soitto yhdelle ohjaajalleni, joka on tällä hetkellä käymässä Suomessa. Olen siis menossa ensin Torontoon ohjaajani sukulaisen luo, missä minulle näytetään hieman paikkoja (esim. Niagaran putouksista on ollut puhetta) ja esitellään paikallisia tapoja ym. Parin päivän jälkeen hyppään bussiin ja lähden kohti varsinaista harjoittelupaikkaa. Ohjaajani sukulainen on kuitenkin tällä hetkellä työmatkalla ja palaa vasta ensi viikolla Torontoon. En siis pääse lähtemään ennen ensi viikkoa, mutta hyvä niin, sillä muutama ei-niin-mukava muuttuja on taas hypännyt peliin. Olen kaiken lisäksi hieman flunssassa itse tällä hetkellä, joten hyvä hieman parannella tätä ennen lähtöä.


Sähköpostit viuhuu ja toivottavasti saan tällä viikolla tietää varsinaisen lähtöpäivän. Tarkoituksena on tällä hetkellä, että lähden kohti Torontoa joko 15. tai 16. päivä ja aloitan harjoittelun 19. päivä. Hui. 


Pysy kanavalla, lisää tekstiä tulossa kunhan ehdin kirjoittamaan!

torstai 1. maaliskuuta 2012

Can you feel the rhythm ?

Aluksi hieman eilisillan kirjoittelua, koska en saanut aikaiseksi julkaista sitä vielä eilen: 

Miulle ei sovi yhtään kun ei ole minkäänlaista aikataulua päivissä. Ei ole mitään tiettyä rytmiä, jota noudattaa. Tällaiselle ihmiselle kun mie se ei ole yhtään hyvä juttu. Koko ajan odottelen vain työluvan saamista ja päässä rullaa vaihtoasiat, niin rentoutumisesta ei tule mitään. Äääh... (mutta tottakai opparia voisi ja PITÄISI tehdä, mutta motivaatiota ei kyllä löydy näistä nurkista eikä korvien välistä.)

Koska eilen ei oikein ollut siis tekemistä, niin rupesin leipomaan! Mieli teki mokkapaloja ja muffinsseja ja lopulta päädyin kompromissiin: koska ei ollut muffinsivuokia, tein muffinssitaikinan, kaivoin pakkasesta vadelmia ja mustikoita, lisäsin ne ja kaakaojauhetta sekaan ja kaadoin seoksen uunivuokaan. Pikkasen liian paksu siitä tuli kun vuoka oli niin pieni ja keskusta jäi vähän pehmeäksi, mutta kyllä se silti syöjille kelpasi ilman suurempia uhkailuja. Kiva vähän soveltaa itse ja kokeilla uusia juttuja keittiössä! Mikään jauhopeukalo en kuitenkaan ole, mutta välillä on kiva kokeilla jotain. Kaveriporukasta Meeri aina leipoo kaikkea hyvää meille, nam ne Meerin keksit! (juu yhtään ei tee mieli nyt niitä)

 

Tehosekoitin oli jossain yläkaapissa takana, joten ajattelin mennä vähäisimmällä vaivalla ja tyytyä tuollaiseen pikasekoittimeen tai mikä se nyt onkaan.

Vaihdoin siihen tuon vispiläosan ja rupesin vaahdottamaan sokeria ja kananmunia. Noo-o, eihän se sujunut ihan niin kuin olin ajatellut, meni nimittäin tuhottoman pitkään ja rupesi sekä laite että käyttäjä ylikuumenemaan. Purin hammasta ja tein vaahdon tuolla loppuun asti, vaikka peukalosta tais hävitä tunto jossain vaiheessa..


Ihan syötävän lopputuloksen sain kuitenkin aikaiseksi. Otin siis ohjeen osittain joskus 16-vuotiaana saamastani Opiskelijan keittokirjasta ja sovelsin sitä oman mielen mukaan.




Pakko muuten vielä mainita siitä opiskelijakorttiasiasta. Lähetin siis Kilroylle meiliä siitä, että kortissa oli pieni hässäkkä koulun nimen vuoksi. Sain vastauksen nopeasti (kortiin varattu tietty kirjainmäärä, joten siksi virhe), mutta saan uuden kortin, jossa tulee lukemaan North Karelia University. Eihän PKAMK englanniksi se ole, mutta eipä voi mitään, ainakin saan sen puuttuvan 'y':n university-sanan perään. Olin tyytyväinen siihen, että sain helposti yhteyden Kilroyhin, vastauksen nopeasti ja uuden kortin (luultavasti) ilman lisämaksua! (Kivaa saada välillä hyvää asiakaspalvelua, nimim. meni hermot DNA:n kanssa.)


Ja sitten vähän tämän päivän mietteitä. Koko päivä on lähtenyt paljon paremmin käyntiin kuin eilen, koska aamu starttasi klo 8.30 aamuspinningillä! Tykkään liikkua eniten aamuisin ja aamupäivisin, joten aamuspinnillä sai reippaan alotuksen päivään. Jos pääsen esim. salille tai lenkille vasta illalla klo 18 jälkeen, kroppa tuntuu jäävän liian pitkäksi aikaa ylikierroksille, eikä nukkumisesta tule sitten mitään. Pyrin siis ajoittamaan liikkumisen mielellään klo 8-18 välille.

En tykkää käyttää liikkuessa esim. puuvillapaitoja, sillä kuten kaikki tietää, ne hiostaa ja liimautuu ihoon. Sen vuoksi kaappi on täyttynyt salakavalasti erilaisista urheiluvaatteista. Ihastuin tässä vastikään Casallin vaatteisiin, aiemmin on tullut käytettyä ns. perusmerkkejä, kuten Adidasta ja Pumaa. Casallin vaatteet on hieman hintavampia, mutta se kyllä näkyy laadussakin. Kevään mallistossa on tuttuun tapaan pirteitä värejä, itsellä tällä hetkellä käytössä kirkkaanvihreä (kuvassa alla, vaikka on oikeasti kirkkaampi sävy kuin miltä näyttää) ja violetti toppi. Tuo lisäpiristystä liikuntaan kun on muitakin värejä päällä kuin ainaista mustaa!   



Hmmmh. Tajusinpa tuossa juuri, että tämän päivän piti olla se päivä, kun aloitan harjoittelun. Eipä siinä, edelleen nökötän koti-Suomessa, vaikka omasta puolesta voisin olla jo Cänädän maalla. Odottelu siis jatkuu, jatkuu, jatkuuu ja jatkuuuuuuuuu.......




Ps. posti tuli. Ei työlupaa, mutta jotain vielä parempaa.

 Miulla on kyllä maailman paras mamma